keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Sadonkorjuu












Heti alkuun kiitokset vielä kaikille paranemistoivotuksista edellisessä postauksessa. Jalka on nyt aavistuksen parempi, tai sanotaanko, että kipupiste on hieman siirtynyt. Lääkäri onneksi sanoi, että saan pyöräillä, koska polkimella jalka pysyy suorassa. Lisäksi kevyt liikunta tekee hyvää ontumisesta kramppiin menneellä pohkeelle/reidelle. No, minä otin ohjeesta vaarin ja hyppäsin pyörän selkään. Poljin pikkuruisen lenkin ihan tässä kotiseudullani ja totesin toistamiseen, että asun maalla kaupungissa. Ihan mahtavaa! Reitin varrelta löytyi peltoja, lehmiä, vanhoja taloja ja vihreitä niittyjä. En malta odottaa, että pääsen juoksulenkeille noihin maisemiin kirpakassa syyssäässä!

Pelloilta oli sato jo korjattu aikapäiviä sitten. Yhden pellon reunalta keräsin kimpun kuivahtanutta viljaa. Viljaa poimiessani minulla oli jo selkeä visio, mihin ne kotona laitan. Kesällä ostin ihanan "ananasmaljakon" Kodin1:stä ja sen kaveriksi Perobasta kaksi pientä tyyliltään samanlaista maljakkoa. Viljat sopivat väritykseltään ja tyyliltään täydellisesti tuohon asetelmaan, joka on kyhätty uutukaisen säilytyskalusteen päälle olohuoneeseen. 

Pikkuhiljaa alkaa teillekin selvitä, miltä täällä uudessa kodissa näyttää. Nyt jakelen pääasiassa murusia, suuremat kokonaisuudet on luvassa sitten, kunhan kaikki on valmista. Luultavasti tällä viikolla pääsen viimein ostamaan ruokapöydän ja tuolit, jo sitä on odotettukin! Lisäksi ostoslistalla olisi vielä pieni apupöytä sohvan viereen. Sitten alkaakin olla kalustepuolella valmista. 

Täällä odotellaan innolla tärkeää vierasta yökylään. Ihanaa saada seuraa, tämä saikulla vetelehtiminen kotona on vähän ankeaa itsekseen. Tälle illalle luvassa saunomista, tapaksia ja tietenkin punaviiniä. Parvekkeella nautittuna tottakai. 

Ihanaista ja aurinkoista keskiviikkoiltaa sulle, sulle ja sulle!

*AnuElina



maanantai 15. syyskuuta 2014

Keittiössä


Aurinkoinen maanantaitervehdys pikkuruisesta "penthousestani"! 

Aurinko paistaa kirkkaasti ja valo tulvii sisään isosta ikkunasta. Nyt oli juuri sopiva hetki tarttua kameraan ja räpsiä kuvia uuden kodin keittiöstä. Tai paremminkin keittiönurkkauksesta, sillä tämän kodin keittiö ja olohuone ovat yhtenäistä tilaa ja keittiö sijoittuu huoneen yhteen nurkkaan. 

Keittiöni on pieni, mutta se on osoittautunut ihan toimivaksi. Kaikki on sopivasti käden ulottuvilla. Tasot ovat tummanruskeat, välitilassa tumman harmaata mosaiikkilaattaa. Työskentelytilaa on aika niukasti, mutta riittää yhden naisen keittiöön. Kaapistot ovat valkoiset, ihan peruskaapit Puustellin valikoimasta. Kaappien vetimet ovat mielestäni todella epäkäytännölliset, ne aion vaihtaa tuota pikaa. Valaistusta on riittävästi, siitä huolehtii kolme pitkää loisteputkea yläkaapistojen alapuolella. 

Vähäisen tasotilan vuoksi innokkaan sisustajan on täytynyt vähän hillitä tavaroiden levittelyä. Mutta hillitsemisestä huolimatta olen onnistunut keräämään tasoille kauniita purkkeja ja purnukoita silmän iloksi. Kaikki esineet ovat vanhasta kodista tuttuja, mutta näyttävät kieltämättä vähän erilaiselta erivärisessä ympäristössä. Vai mitä sanot? 





















Ja sitten "ei niin aurinkoisia" uutisia. Olen ontunut kipeän jalkani kanssa viimeiset kymmenen päivää ja tänään menin lopulta lääkäriin. Joku rasitusvamma, nivelpussin tulehdus tms. on tullut vaivakseni oikeaan jalkapöytään ja ontumisesta johtuen nyt on jalka jumissa varpaista pakaraan. Lääkäri määräsi saikulle ja kävelykieltoon täksi viikoksi. Onhan tässä toki muutamia askeleita otettava, mutta töihin, kaupungille tms. on turha lähteä hillumaan. Lepoa ja tulehduskipulääkettä hoidoksi, jospa ensi viikolla olisi koipi jo parempi. Mutta uskot varmaan, että vähän tympäisee, kun ei pääse lenkille, salille, shoppailemaan... Nyt tulee uuden kodin seinät hyvinkin tutuksi, kun tässä sohvaa kuluttelen. Mutta jos jotain positiivista tästä hakee niin blogi tulee varmasti päivittymään harvase päivä. Jäähän siis linjoille seuraamaan, minkä nurkan kodistani esittelen seuraavaksi. 

Reipasta viikkoa terveille ja pikaista paranemista toipilaille!

*AnuElina


lauantai 13. syyskuuta 2014

Herkkupaloja Habitaresta
























Aurinkoinen lauantaitervehdys kotisohvalta ja terveisiä Habitare-messuilta!

Pyörähdin eilen kälyni kanssa messuilla hakemassa uusia ideoita ja inspiraatioita uuden kodin sisustamiseen. Ja siellähän riitti ihasteltavaa! Lähinnä huonekalu- ja piensisustusesittelyt kiinnostivat ja tarjontaa olikin aika kattavasti. Sisustusmuodin uudet tuulet eivät tulleet yllätyksenä, sillä ne ovat olleet vahvasti esillä tänä vuonna myös täällä blogimaailmassa. Selkeitä muotoja, yksinkertaisuutta, tehostevärejä vaaleuden rinnalla, menneiden vuosikymmenten parhaita paloja. 

Kamera kulki kiltisti mukana, mutta pääasiassa taisin keskittyä katselemaan tarjontaa ihan omin silmin enkä linssin läpi, koska kuvasaalis jäi aika laihaksi. Tässä kuitenkin muutamia herkkupaloja, mukaan pääsivät mm. Vepsäläinen, Zoco Home, Destiny ja Marimekko. 

                                                                              ***

Mukavaa viikonloppua, nautitaan aurinkoisista syyspäivistä!

*AnuElina


perjantai 12. syyskuuta 2014

Makuuhuoneessa









T ö t t ö r ö ö ! !

Johan näitä postauksia on odoteltukin! Tässä pärähtää ilmoille ensimmäinen "virallinen" postaus uudesta kodista, jota olen hiljalleen yrittänyt sisustaa. Kuten olen täällä "itkenytkin", niin sisustamista hidastaa se etten ole saanut apua mm. taulujen ripustamiseen (ts. seinien poraamiseen). Ja se ruokapöytäkin on edelleen hankkimatta. Mutta hiljaa hyvä tulee, toivottavasti.

Makuuhuone oli ensimmäinen huone, joka sai kotoisamman ilmeen. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kirppismyynnistä jäljelle jääneet kalusteet olivat sänky, pieni valkoinen apupöytä ja pari metallihyllyä. Makuuhuoneeni on tosi pieni. Aluksi ajattelin, että sinne ei mahdu muuta kuin sänky. Yllätyksekseni kuitenkin huomasin, että se on imaissut sisäänsä ehkä liikaakin kalusteita. Kaikki toki tuiki tarpeellisia, koska säilytystilaa kodissani on huomattavasti vähemmän kuin vanhassa kodissa ja tällä naisella on  v a l t a v a s t i  tavaraa.

Sängyn viereen laitoin harmaan metallihyllyn, joka oli edellisessä kodissa ullakkovarastossa. Monikäyttöinen hylly, eikö?! Hylly toimii samalla yöpöytänä, koska varsinaisia yöpöytiä en ole ainakaan toistaiseksi hankkimassa. Ikkunan alle sijoitin vanhasta kodista jäljelle jääneen valkoisen (vähän turhan romanttisen) apupöydän. Se sopii kokonsa puolesta siihen täydellisesti. Sängyn päätyyn jää hyvin vähän tilaa, mutta sinnekin olen mahduttanut yhden kalusteen, jonka esittelen seuraavassa kotipostauksessa. 

Makuuhuone, kuten koko muukin koti on tällä hetkellä jatkuvassa muutostilassa. Harvase päivä siirtelen tavaroita paikasta toiseen. Tänään tämän näköinen, huomenna ehkä ihan toisenlainen. Tavarat hakevat omaa paikkaansa, sisustuksen lopulinen tyylikin on vielä mietinnän alla. Toistaiseksi olen sisustanut pääasiassa vanhoilla tavaroilla, siksi koti näyttää aikamoiselta tyylien sekametelisopalta. Vähän industrialtyyliä, ripaus itämaisuutta ja jotain moderniakin. Yritän tässä hiljalleen löytää jonkinlaisen kultaisen keskitien.

Nyt lähden etsimään inspiraatioita ja ehkä sitä kultaista keskitietä Habitare-messuilta. Sain vapaaliput eräästä huonekaluliikkeestä, nappaan mukaani ihanaisen kälyni. Kamerakin lähtee mukaan, joten luultavasti saan väkerrettyä jonkinlaisen postauksen myös messujen annista.

P I R T E Ä Ä  P E R J A N T A I T A ! !

*AnuElina




maanantai 8. syyskuuta 2014

A cup of tea, please!










Viikko sitten kerroin käyneeni ensimmäistä kertaa Tiirinkosken tehtaalla Hämeenlinnassa. Sieltä lähti mukaani pari ihanaa juttua, joista toinen pääsee esittelyyn nyt. En voinut vastustaa ihanaa isoa Monday to Sunday Home-teekuppia, joten eikun kassan kautta kotiin. Nyt saan nauttia aamu- ja iltateeni kunnon kupista, josta ei pohja ala pilkistää ihan heti. Kuppi ja aluslautanen ovat ihanaa "rosoista" keramiikkaa, niin kaunis pari ettei sitä voi piilottaa kaappiin, vaan se saa olla esillä keittiössä. Tänään iltateen kaveriksi tein ihan perinteiset Reissumies-leivät: kalkkunaa, tomaattia ja reilusti vihreää.

Tämä ensimmäinen lomapäivä alkoi lähes neljän tunnin ikkunanpesuoperaatiolla. Makuu- ja olohuoneen ikkunat sekä parvekkeen ovi hohtavat nyt niin kirkkaina, että maisemakin tuntuu muuttuneen (?!). Kunnon puhdistuksen saivat myös sälekaihtimet, joita ei taatusti ollut kukaan pessyt koskaan. Ne vaativat nimittäin pyhinnän neljä kertaa (!) ennenkuin kaikki "kura" oli saatu niistä pois. Mutta kyllä nyt kelpaa tiirailla maisemaa (ja naapureita...)! 

Huomenna lähdenkin taas vaihteeksi Hämeenlinnan suuntaan moikkaamaan veljen perhettä. Odotan innolla, että näen heidän keittiön, joka on kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Samalla he innostuivat uusimaan koko alakerran kalusteet, joten mahtaa siellä olla vähän eri näköistä kuin edellisellä visiitillä. Ja toki odotan ihan hirmuisesti, että pääsen taas paijaamaan pikkuista Mauno-mäyristä!

Tämmöistä tänne tänään, mutta mitenkäs sinun viikkosi on alkanut?

*AnuElina


sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Vilauttelua












Sunnuntai-illan tervehdys täältä keskeneräisyyden keskeltä!

Uudessa kodissa sisustushommat on jäissä. En ole päässyt urakassa eteenpäin, kun on ollut avunsaanti- ja logistiikkaongelmia. Taulut ja peilit odottavat seinälle ripustamista, mutta tarvitsisin siihen toiset kädet ja silmät. Peili, seinähylly ja isoin taulu vaatisivat poraa ja ihmistä, joka osaa sitä käyttää (kiviseinään). Valitettavasti lähipiirissäni näitä osaajia on harvassa, joten nyt täytyy vaan kärsivällisesti odotella. Oispa mulla omasta takaa käsistään kätevä mies... Mistähän sellaisen löytäisi tähän akuuttiin hätään? ;)

Logistiikkaongelmia puolestaan tuottaa autottomuus. Tarvitsisin tavaroiden kuljetusapua kaupasta kotiin. Ruokapöytä tuoleineen on jo valittu (täytyy tuota rahoituspuolta vielä miettiä), mutta en millään raskisi laittaa yli sataa euroa pelkkiin kotiinkuljetuksiin (pöytä eri paikasta kuin tuolit). Yritän tässä kartoittaa lähipiiristäni löytyvät farmariautot ja houkutella sitten vaikka ruoka- ja juomapalkalla jonkun kuskiksi. Saa nähdä kuinka pitkään joudun vielä pärjäämään ilman noita puuttuvia kalusteita. 

Varasto-ongelma onneksi ratkesi! Sain viimein keskiviikkona avaimen varaston oveen ja nyt on kaikki varastokamat kannettu asunnosta pois. Kylläpä täällä näyttääkin väljältä nyt! 

Hiljaa hyvä tulee. Tähän fraasiin on uskottava, sillä muutakaan ei nyt voi. Valitettavasti joudutte vielä hetken odottelemaan kokonaiskuvia kodistani, tarjoilen nyt vain pieniä vilauksia siltä täältä. Pari uutta huonekalua noissa kuvissa vilahtaakin ja mattokin pääsi ensiesittelyyn. 

Minäpäs lomailenkin nyt muutaman päivän, palaan töihin vasta ensi viikonloppuna. Jospa saisin alkavalla viikolla kotiprojektia vähän eteenpäin. Aurinkoista sunnuntai-iltaa ja uuden viikon alkua sinulle!


*AnuElina


tiistai 2. syyskuuta 2014

Vierailu tehtaalla



















Pääsinpä minäkin vihdoin vierailemaan ihanassa, hehkutetussa ja houkuttelevan kauniissa sisustusputiikissa Hämeessä. Missäs muuallakaan kuin Tiirinkosken tehtaalla. Upea vanha rakennus täynnä toinen toistaan ihanampia sisustusesineitä, huonekaluja ja tekstiilejä. Ihanan rouheaa, pehmeää, luonnonläheistä. Vaaleaa, harmaata, mustaa. Juuri sellaista, minkä voisin kantaa suoraan kotiini. Ihan kaiken. Onneksi kukkarolla ja järjellä oli oma sana sanottavana ja mukaan lähti tällä kertaa vain pari pientä ihanaa juttua. Näistä luvassa joskus ihan oma postaus, sen nämä ihanat Tine K- ja Monday to Sunday-esineet ansaitsevat. 

Tehtaalla on ihan pakko päästä vierailemaan vielä loppuvuodesta, kun valikoimaan tulee talvisia ja jouluisia tavaroita. Saa nähdä miten silloin pystyy itsensä hillitsemään... 
Joko sinä olet vieraillut tehtaalla? 

*AnuElina


sunnuntai 31. elokuuta 2014

Terveisiä OMASTA kodista!











Täällä ollaan, omassa ihanassa kodissa! Kaksi viikoa sitten aloitin muuttourakan. Hiljalleen viikon aikana kuskasin tavaroita uuteen kotiin ja lopulta viime viikon torstaina roudausurakka saatiin päätökseen ja sain nukkua ensimmäisen yön uudessa kodissa. Reilu viikko on nyt mennyt kotia siivotessa ja järjestellessä. Laatikot on kutakuinkin purettu ja siellä täällä alkaa näyttää jo kodikkaalta. Uudet huonekalut on hankittu ruokapöytää ja tuoleja lukuunottamatta. Onnistuneita ja juuri tähän kotiin sopivia valintoja, tykkään kovasti. 

Kaikki ei suinkaan mennyt ihan putkeen, vaikka pääasiassa intoa puhkunkin. Edelliset asukkaat eivät jättäneet minulle varaston avainta (ns. emännän avain), joten olen joutunut siedättämään itseäni, kun olen elänyt varastotavaroiden keskellä jo reilun viikon. En ole päässyt nauttimaan vielä parvekkeesta, koska se toimittaa varaston virkaa. Sekalaisia laatikko- ja pussukkakasoja on siellä täällä ympäri kämppää. Perfektionistille tämä ei ole millään tavalla ihannetila. Ärräpäät ovat lennelleet! Isännöitsijän toimistosta lupasivat teettää minulle kyseisen avaimen, toivottavasti saan sen mahdollisimman pian. 

Eikä tässä vielä kaikki: Ex-asukkaat olivat sikoja, jättivät minulle todella törkyisen kodin. Pesuainetta, vettä, taikasieniä jne. on kulunut aikamoiset määrät, kun olen jynssännyt paikkoja kuntoon. Ei ole tarvinnut harrastaa muuta liikuntaa, kun on hiki päässä saanut raataa täällä kotona. Olenkin tässä miettinyt, että onko asunnon myyjällä mitään vastuuta asunnon siisteydestä... Itse en kehtaisi jättää niin paskaista kotia kenellekään. Kiukutusta on aiheuttanut myös jääkaapin puuttuvat vihanneslaatikot ja pakastimen laatikot. Sanoivat kaikkien kodinkoneiden olevan kunnossa... Minusta ne eivät ole kunnossa, jos sisältä puuttuu jotain todella olennaista. Taidanpa ottaa puhelun asunnon välittäjälle ja kysyä myyjän vastuuta tässäkin asiassa. 

Mutta valitukset sikseen (vaikka pinnaa onkin kiristänyt). Oma koti on ihana! Täytyy sanoa, että kyllä tämä oli elämäni paras ostos ja sijoitus. Asunnon kokokaan ei enää häiritse, mahdun tänne oikein hyvin. Tavaroita pitää hiljalleen vielä karsia, että saan kaiken mahtumaan väljästi ja mukavasti. Sisustushommia olen aloittanut vähitellen, seuravaksi pitäisi saada taulut seinälle. Postauksen kuvituksen hoitaa tällä kertaa olohuoneen kaapiston päälle kootut mehikasvit, uusi lyhty ja vanha tuttu taulu. Kuvia koko kodin ilmeestä tulee sitten myöhemmin, kunhan olen saanut ylimääräiset tavarat varastoon. Kannatta siis jäädä kuulolle. :)

Kesän mittainen blogilaiskuus ja kahden viikon täydellinen blogihiljaisuus on nyt mennyttä aikaa ja herättelen blogini uudelleen henkiin. Saas nähdä, mitä kaikkea tänä syksynä keksitään... Lupaan ja vannon, että parannan tapani myös blogien lukijana. Mitähän kaikkea olen missannut kun en ole vieraillut ihanissa blogeissanne? 

ILOA SYYSKUUN ALKUUN!

*AnuElina