lauantai 25. lokakuuta 2014

Tulossa ensi viikolla...









Pikainen lauantaitervehdys!

Hurrikaanin rippeet pyörähtivät myös täällä Vantaalla. Ensi viikolla kerron kuinka siinä sitten kävikään. Tarkkasilmäiset voivat jotain huomatakin kuvista...

Mutta nyt on aika juhlia! Ihan just lähden Indiedaysin Bloggers' Inspiration Day-tapahtumaan tapaamaan blogisiskoja ja fiilistelemään tunnelmaa Ravintola Sipulin talvipuutarhaan. Sen jälkeen pikapyrähdys kotiin, naaman tuunausta iltakuntoon ja fiiliksen nostatusta. Illalla juhlimme ja jännitämme ketkä palkitaan parhaimpina Indiedays Blog Awardseilla. Huikean mukava päivä luvassa. Nyt punaa huuliin ja menoksi! 

Huisin hauskaa päivää kaikille ID-juhlijoille ja leppoisaa launataipäivää kotona nautiskelijoille!

*AnuElina





torstai 23. lokakuuta 2014

S(h)oppa(ilu)päivä











Hrrrrr, kyllä on kylmä! Vaikka ollaankin vain pari astetta pakkasen puolella, niin hyytävä tuuli saa ilman tuntumaan varmasti kymmenen astetta kylmemmältä. Tänään tänne Vantaalle satoi ensimmäisen lumen, sellaisen ohuen pöllyävän kerroksen. Ensilumeksi tuota tuskin virallisesti kutsutaan, mutta se antoi (valitettavaa) ensimakua tulevasta. 

Kylmällä säällä tekee mieli juoda ja syödä lämmintä. Tänään salitreeneistä palattuani keittelin samettisen pehmeää soppaa, supersimppeliä sosesoppaa. Pari perunaa, puolikas kukkakaali, kasvisliemikuutio ja kolmen juuston kermaa. Siinäpä se. Kasvissosekeittoihin tykkään laittaa ruokailuvaiheessa pannulla pyöräytettyjä meetwurstimuruja ja siemensekoitusta. Tällä höysteellä soppaan saa vähän lisää ruokaisuutta ja makua. Hyvvee oli! 

Sopan jälkeen suhailin muutaman tunnin kaupungilla. Tarjoituksena oli löytää juhlavat nilkkurit/saappaat, mutta ilman jäin. Ei ole kovin helppoa löytää siroja kenkiä näihin neljäkakkosen räpylöihin. Täytyy siis tyytyä tulevana viikonloppuna peruskorkkareihin ja irvistellä kun varpaat on ihan rutussa ja päkiät tulessa. Niin, viikonlopuna siis luvassa Indiedaysin blogigaala, jonne olisi soveliasta pukeutua astetta fiinimmin. Huomenna pitänee päättää  mitä sitä päällensä pistää... niiden korkkareiden lisäksi. Pitäiskö vilautella asua täälläkin? ;)

Nyt lämmittelen mukillisen glögiä (joo, eilen korkkasin ekan purkin), asetun mukavasti sohvalle ja katselen kun "Koko Suomi leipoo". Ihanaista iltaa kaverit!


*AnuElina


Ps. Kenkiä ei löytynyt, mutta eihän se tarkoita, että olisin palannut kotiin tyhjin käsin. Löytyihän sieltä pientä kivaa kotiin ja lämmikettä talvipakkasille. 



lauantai 18. lokakuuta 2014

Vastustamaton





















Aurinkoista lauantai-iltapäivää!

Täällä on heräilty hitaasti yövuoron jälkeisiltä unilta ja nautittu kauniista syysauringosta, joka heittää säteet seinille ja valaisee koko kodin. Pari kupillista (vai pitäiskö sanoa lasillista) höyryävää teetä ja perinteinen aamusmoothie. Villasukat ja lökäpöksyt jalassa. Blogien lukemista ja taustalla pyörivä eilinen Vain elämää. Tänään(kään) ei ole kiire minnekään. Ystävät pyysivät mukaansa Linnanmäen valokarnevaaleille, mutta nyt en uskalla lähteä ulos palelemaan, kurkku on ollut karheana pari päivää. Enkä kyllä jaksaisikaan, sen verran löysä olo on ensimmäisen yövuoron jälkeen (ja niitä on jäljellä vielä neljä). Minä nautin illasta kotosalla, rennosti löysäillen. Aika vastustamatonta.

Vastustamattoman ihania ovat myöskin Hobstar-lasit. Näitä tuntuu vilisevän nyt joka toisessa blogissa ja eihän niistä voi olla tykkäämättä. Pyörähdin jo taannoin Nougat'ssa ja mietin sopisivatko kyseiset lasit smoothielaseiksi, ne isommat nimittäin. Jätin asian hautumaan. Ja lopulta ajatus hautui kypsäksi ja palasin noutamaan lasit. Huomasin, että haudutellessa nälkä kasvoi suuremmaksi, joten tuli sitten hankittua isojen lasien lisäksi myös pienet. Ihanan paksua lasia, myös kuumien juomien nauttiminen onnistuuu näistä hyvin. Ja miten kaunis onkaan tuo kuvio! Aamutee maistui paljon paremmalta, ihan totta! ;)

Tänä syksynä olen hurahtanut entistä enemmän myös taljoihin. Uudet harmaat lampaantaljat lämmittävät ja tuovat istumamukavuutta ruokapöydän tuoleihin. Vanhan vaalean taljan kävin hakemassa varastosta ja heitin sen sohvannurkkaan. Voi miten mukava onkaan istahtaa pehmeän taljan päälle kutomaan sukkaa! Syksyn tullen kotiin kaipaa lämpöä, pehmeyttä ja tunnelmaa, nyt ollaan hyvää vauhtia menossa kohti pehmoista syys/talvikotia. Vielä kun kuukauden verran malttaa, niin sitten voi viritellä valotähdet ikkunaan... 

Valotähtiä odotellessa tyydyn nyt sytyttelemään kynttilät ja taidan keitellä lisää teetä... 

Lämpöä kylmään syysiltaan sinullekin!!

*AnuElina



torstai 16. lokakuuta 2014

Broken seed - Uusi villasukkaherkku












Hei, täällä neulotaan taas! 

Syksy on tämän kausineulojan tuotteliainta aikaa. Joka vuosi kaivan sukkapuikot ja villalangat esiin syyskuun paikkeilla ja sukkaa (ja lapasta ja pipoja ja...)  pukkaa aina vuodenvaihteeseen asti, joskus into jatkuu vielä alkuvuoteenkin. Tänä syksynä neulomisinto käynnistyi hieman myöhässä, mutta vielähän tässä ehtii loihtia lämmikkeitä talven varalle niin itselle kuin läheisille. 

Joka syksy haluan kokeilla uusia malleja ja tämän syksyn ensimmäinen uutuus on "broken seed". Ensimmäiset sukat alkavat olla himppusta vaille valmiit (musta lanka loppui kesken eilen...) ja ne näyttävät niin herkuilta (kuvat eivät tee oikeutta tälle kaunottarelle). Odotan jo innolla, että pääsen tekemään toiset samanlaiset, eri väriyhdistelmällä tottakai. Tällä mallilla ajattelin tehdä myös lapasia. Malli on todella helppo, jokainen joka osaa tehdä oikean ja nurjan silmukan selviää tästä haasteesta.

Broken seed-pikaohje: Valitse kaksi eriväristä lankaa (minulla tuossa Seiskaveikan musta ja raitalanka). Joka toinen kerros neulotaan sileää oikeaa ja joka toinen kerros helmineuletta (o-n-o-n-o-n-o... jne, muista aloittaa seuraavalla kerroksella nurjalla silmukalla niinkuin helmineuleessa kuuluu). Sukan pohjan tein kokonaan sileää, tuntuu mukavammalta jalan alla. 

Siinäpä se, helppoa kuin heinänteko, vaikka mallin ulkonäöstä voisi päätellä toisin. Huomenna täytyy kiiruhtaa lankaostoksille, sillä tässä sukkatehtaassa on nyt vauhti päällä. 

Mitä ihanaa sinä olet taikonut käsilläsi viimeksi?

*AnuElina



tiistai 14. lokakuuta 2014

Koukussa









Uutukaisen kotini nurkat alkavat olla pikkuhiljaa tuttuja blogini seuraajille, mutta jotain pikku juttuja on vielä jemmassa. Piipahdetaanpa siis tänään taas makuuhuoneessa. Huoneen toisen puolen vilautin jo pian muuton jälkeen (klik), joten nyt on vuorossa näkymä, joka avautuu sängystä katsottuna.

Sängyn jalkopäähän jää kapea tila, jonka olisin halunnut pitää avoimena. Mutta koska kodissani on aika niukasti säilytystilaa, minun oli pakko hankkia lipasto mm. alusvaatteille, sukille ym. pienille vaatteille. Nyt mahdun kävelemään lipaston ja sängyn välistä juuri ja juuri (ei sentään tarvitse mennä kylki edellä). Lipaston yläpuolelle laitoin pienen tauluhyllyn, jonka päälle voin koota mietelausetauluja fiiliksen mukaan. Lipaston viereen seinälle kiinnitettiin Luhdan naulakko, jonka hankin jo kesällä uutta kotia silmälläpitäen. Koukuissa roikkuu nyt koruja ja pieniä laukkuja. Pääsipä sinne yksi hattukin muistuttamaan kesän paahteesta. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna seinä tuntuu hiukan liian rauhattomalta. Roikkuuko koukuissa liikaa tavaraa? Mitä sinä tekisit rauhoittaaksesi seinän ilmettä? Mitä ripustaisit koukkuihin, jos naulakko olisi oman kotisi seinällä?

Tiistain jatkoja sinulle!

*AnuElina


maanantai 13. lokakuuta 2014

Kartanon ruska





















Vanhuus ei tule yksin (vaikka äitipuoleni mielestä se voi tulla kyllä yksinkin, heheh!). Tuparit on nimittäin juhlittu ja sen tuntee olossa vielä tänäänkin. Vaikka mistään hurjista pirskeistä ei ollut kyse, niin kummasti se kroppa vielä muistaa valvomisen, normaalista poikkeavan syöpöttelyn ja pikku tissuttelun. Jälkitiloista huolimatta, kivat pikkuiset tuparit vietettiin seitsemän naisen voimin. Herkuteltiin ja höpöteltiin. Ja parin ystävän kanssa eksyttiin jatkamaan iltaa vielä yökerhoonkin. Aamun pikkutunneillehan siinä meni.

Lauantaina tuparivalmistelujen välissä oli pakko päästä hetkeksi haukkaamaan happea ja nauttimaan kauniista ruskasta. Niinpä hyppäsin pyörän selkään ja polkaisin tässä lähistöllä sijaitsevan Backaksen kartanon pihaan. Vaahterat ja tammet olivat syysasussaan. Perille päästyäni aurinkokin alkoi pilkistellä puiden välistä. Ihana väriloisto! Toiveissa olisi päästä kameran kanssa ulkoilemaan vielä tällä viikolla, kun ruskasta on vielä jotain jäljellä. Viime vuonna ruska oli aivan käsittämättömän upea Helsingin Töölönlahdella (klik), siellä voisi käydä katselemassa maisemia tänäkin syksynä. Toivottavasti saadaan tällä viikolla auringonpaistetta, nyt näyttää niittäin vähän turhan synkältä...

Nyt tämä juhlimisesta nahistunut emäntä pyyhkäisee salille antamaan viikonlopusta kertyneelle kuonalle kyytiä. Jospa se olo siitä vähän virkistyisi!

Reipasta viikon alkua kaikille!!


*AnuElina

perjantai 10. lokakuuta 2014

Asiaa rasiasta


















Vilautellaanpas pitkästä aikaa (?) makuuhuoneen nurkkia. Muuton myötä olen yrittänyt karsia kodistani maalaisromantiikan viimeisetkin rippeet. Siksi myös korurasiat menivät vaihtoon. Pohdiskelin erilaisia vaihtoehtoja ja siinä pohdiskellessa vierähtikin reilu kuukausi. Ensin suunnittelin maalaavani vanhat lasikantiset puulaatikot (klik) mustiksi, että saisin maalaisromanttisen ilmeen teksteineen piiloon. Projekti tyssäsi siihen, että en jaksanut lähteä varastoon penkomaan ja etsimään maalipurkkeja. Seuraavaksi ajattelin, että hankin läpinäkyvät lasiset/muoviset laatikot/rasiat. Sen ajatuksen hautasin siksi, että läpinäkyvä säilytysratkaisu on hiukan liian levoton minun makuun, etenkin kun pienessä makuuhuoneessa (jossa koruni säilytän) tuntuu olevan tällä hetkellä pikkusälää aivan liikaa. Niinpä päädyin ratkaisuun numero 3 eli umpinaisiin kauniisiin korurasioihin.

Kauniit, koruille soveltuvat rasiat löysin Hemtexistä. Näitä laatikoita/rasioita (mitä nämä nyt on?!) olin käynyt ihailemassa jo aiemmin syksyllä, mutta jätin silloin asian hautumaan (mielessä kun oli ne läpinäkyvät vielä silloin). Muutama päivä sitten pyörähdin liikkeessä jälleen ja nyt lähti mukaan kaksi eri kokoista harmaan sävyistä rasiaa, joissa on ripaus itämaisuutta. Toisessa on kätevä lokerikko pienille koruille, kuten sormuksille ja korviksille, toiseen mahtuu näppärästi esim. rannekorut. Kauneimmat "bling-bling-koruni roikkuvat edelleen esillä koruorrella, niitä ei raski piilottaa rasiaan.






Huomenna täällä minun pienessä ja ihanassa "penthousessa" juhlitaan ensimmäistä kertaa. Vuorossa on nimittäin TUPARIT osa.1! Tänään olen valmistautunut huomiseen tekemällä ruokaostoksia. Vielä pitäisi vähän siivoilla ja miettiä juhlatamineet valmiiksi. Huomenna sitten leivotaan ja katetaan pöytä koreaksi. Ihanaa saada ystävät luokseni juhlimaan! Blogi siis hiljenee viikonlopuksi ja seuraavan kerran palaan asiaan juhlakuulumisineen kunhan juhlien tähtipöly on laskeutunut. ;)


Harmaata ja tihkuista perjantai-iltaa ja iloa viikonloppuun!!


*AnuElina


Ps. Olen ymmärtänyt, että kaikki eivät pidä blogeista, joissa jatkuvasti esitellään uusimpia ostoksia. Kamalaa kulutushysteriaa! Uuden kodin myötä sisustus meni aika pitkälti uusiksi, joten tänä syksynä tulee väkisinkin esiteltyä uusimpia hankintoja lähes jokaisessa sisustuspostauksessa. Pahoittelut niille, joita tämä ahdistaa/tympii. Lupaan, että tilanne rauhoittuu vuoden loppuun mennessä ja sitten katsellaankin jo tutuksi tulleita nurkkia ja ei-niin-uusia hankintoja. :)


tiistai 7. lokakuuta 2014

Design-kärry sohvan päädyssä





















Nyt on Ikea-sisustajan pasmat menneet sekaisin. Minun kodistani löytyy suomalaista designia, jota ei ruotsalaisesta sisustuskaupasta löydy! Kuten kaikki tietävät, sisustan halvalla, mutta (mielestäni) hyvällä maulla. Design on loistanut poissaolollaan. Mutta eipä loista enää, sillä ensimmäinen laadukas designtuote on kotiutunut. 

Sairaslomalla ollessani eksyin nettikauppojen ihmeelliseen maailmaan (kerroinkin siitä täällä), tarkemmin sanottuna Everyday Designin verkkokauppaan. Kälyni tästä nettisivuta mainitsi ja hän olikin tilannut ihanuuksia kotiinsa. Tästä innostuneena oli minukin katseltava tarjontaa ja kuinkas siinä kävikään... Ihastuin aivan valtavasti pieneen ja siroon tarjoilukärryyn/apupöytään. Sohvan pääty kaipasi pöytää ja minä kaipasin paikkaa minne voi helposti sohvan nurkassa istuessaan laskea teekuppinsa tai viinilasinsa. Nyt se sitten on siinä ja toimittaa virkansa oikein hyvin. 

Pöytä on sopivan pieni eikä siksi näytä liian hallitsevalta tuossa sohvan päädyssä. Se ei vie ollenkaan tilaa kulkuväylältä makuuuoneeseen/parvekkeelle. Ihanat puiset pyörät pehmentävät metallikärryn ilmettä ja pyörien ansiosta pöytää on helppo liikutella aina sopivaan paikkaan. Kärry sopii tyylillisesti hyvin uusiin ruokapöydän tuoleihin, joissa on valkoiset metalliputkijalat. Tilan ilme on yhtenäinen. Kärryyn kokosin kodistani löytyviä esineitä, mutta haluaisin vielä vähän tuunailla sitä, en ole täysin tyytyväinen vielä. Katsotaan mitä keksin. 

Löytyykö sinun kodistasi Everyday Designin kauniita tuotteita?

Nyt pienelle happihypylle ja sitten yövuoroon nro 3/4! 
Ihanaista iltaa sinulle!


*AnuElina


PS. Tilasin samaisesta verkkokaupasta myös kivan paperikassitelineen juuttikassilla, mutta se ei löytänytkään paikkaa kodistani ja odottaa palautukseen lähtöä. Pieneen kotiin ei saa ihan kaikkia ihanuuksia mahtumaan... :(

PPS. Tämä ei ole yhteistyöpostaus, ihan itse maksettu kärry!